Lainasin tämän ensimmäisen kirjan kirjastosta periaatteella, että luen jotain kotimaista. Palautin tämän kirjan jo, joten ihan tarkkaa sivumäärää en muista ...lähemmäs kolmesataa tais olla.

Lukeminen kävi helposti, helppoa ja mukaansa tempaavaa oli kirjailija Marko Hautalan teksti. Jotain jännittäviä viitteitä Egyptiin oli heti huomattavissa ja ajattelinkin että tuo hullu potilas olisikin elänyt aiemmassa elämässä siellä faaraoitten aikana... sitä ei selvinnyt.... sota-ajalla oli tuo Olavi Finne elänyt ja siitä järkyttyneenä ymmärtääkseni laitokseen joutunut. Tarinassa kuvattiin myös hienosti hoitajien välinpitämyyttä ja oman arjen vaikutusta työhön. Ja sitä, että myös ns.terveiden mielenterveys saattaa helpostikin heilahtaa sairauden puolelle. Mutta jotain jäi puuttuumaan... huomasin erään blogin, jossa tätä myös pohdittiin kurkkaa ihmeessä.

Ihan luettava tuo kirja oli, ja luin sen jopa melko nopeasti.

Toinen kirja jonka suorastaan imaisin, oli Joy Fieldingin kirjoittamana kirja "Pakoon et pääse".  Kirjassa oli sivuja jopa 359, mutta meni kyllä niin vauhdikkaasti että tuntui puolta vähemmältä. Tarina eteni jännästi erisuunnista lopuksi yhdistyen. Ensin en yhdistänyt miten kirjan jännä alku liittyi muuhun tarinaan, mutta sekin selvisi.... luin tuon alun vielä lopuksi uudestaan ja tuli sellainen "ai joo" "ahaa"-ilmiö.

Kirja kertoo mm. siitä, miltä tuntuu elää pelon vallassa tai huomata ettei asiat olekaan niinkuin on luullut. Suosittelen lukemaan!

Lopuksi vielä voisin sanoa "ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä" ...

Pelleilin hiusteni kanssa ennen parturi-päivää... kampasin mun luonnonkihara hiukset kun pää oli alaspäin.... da daa kuin afro.

Meijän Markus otti nämä kuvat... hym, katsopa tätä kuvaa tarkasti... mitä se Laura oikein kurittaa tota Petteriä tuolla takana?! Paparazzi iski jälleen

Petteri sanoi, että pitää saada asennetta kuviin... tässä sitä =)

Sitten tuossa alla ENNEN ja JÄLKEEN -kuvat. Laura otti nämä kuvat

Se oli aika outo tunne, kun kampaaja suoristi mun käkkärät hiukset. Nuo uudet hiukset sai hiukan raitoja ja uuden "pohjavärin", että noin "luonnonluomat raidat" menis piloon. Uudet hiukset myös takaa

Parturissa/kampaamossa käynti on aina menoerä, mutta melko edulliseksi sanoisin kuitenkin, kun kasvojenkohotus tulee ihan luonnostaan samalla ilman kirurginveistä!

Tämän vuoden puolella olen lukenut jo kaksi kirjaa, jee hyvä minä!

387 sivua vai viuhahti edessäni, kun ahmin Marcia Willettin kirjan "Sydän häkissä". Tämän kirjan voisin jopa lukea uudestaan! Tarina oli ihana, etenevä...ei aina niinkään ruusuilla tanssimista...tunteita herättävä, monenlaisia tunteita.

"Unelma tehdas" herätti mielenkiinnon sillä, että kirjoittajana on nykyinen  peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson...kirjoittaessaan Guzenina... Hän kirjoittaa olostaan Music-TV:n palveluksessa ja mitä se oli silloin todellisuudessa...ei niin hohdokasta kuin voisi luulla. Tämänkin kirjan ahmin kuin välipalaksi, toisaalta syynä voi olla vähäinen sivumäärä --> 144

Ajattelin laittaa tänne kuvia kirjoista ja kertoa niistä hiukan sitä mukaan niitä luen.... luen aika hitaasti, mutta nyt syksystä tähän mennessä olen lukenut jo useamman kirjan....outoa, uutta minulle.

Noi pokkarit "uimataito" ja "kiraffin kyynneleet"...ostin alennusmyynneistä sillä ajatuksella, että NYT mä aloitan lukemaan kirjoja. 

Uimataito Niina Halahden kirjoittama...siispä kotimaista. Sen piti olla täynnä ilkikurista huumoria.... mun mielestä se oli  290 sivua surkuhupaisaa arkea, kontroloinnista ja pätemisestä. Noh tulipa luettua

Kirahvin kyyneleet on Alexander McCall Smithin kirjoittamaa sarjaa Mma Ramotswe tutkii. Tämä pokari oli sitä sarjaa kirja nro2. Ykkös osa oli Naistenetsivätoimisto nro1 ...luin sen ykkös osankin, mutta annoin sen ystävälle matkalukemiseksi. Noh tämä pokkari (niinkuin se ensimmäinenkin tästä sarjasta) oli sellaista leppoisaa lukemista koko 300 sivua. Hieman oli jänniä käänteitäkin, ei kuitenkaan mitään pelottavaa. Mahdoinko koskaan selvittää, mistä tuo kirjan nimi tuli.... en muista enää. Ärsyttävää tässäkin kirjassa niinkuin siinä ekassakin oli se, että jatkuvasti Mma Ramotswen ja Mma Makutsi nimet kirjoitettiin koko komeudessaan lähes joka lauseessa toistaen ja toistaen...ja muidenkin nimet kuten J.L.B Matekoni ...voitte arvata montako sivua kirja lyhenisi ilman jatkuvaa nimien toistamista.  Muuten ihan luettava, naurahdin jopa ääneen ja joistakin käänteistä olin iloisesti yllättynyt.

Tatiana de Rosnay 328 sivua pitkä kirja "Viimeinen kesä" ei ollut ihan sellainen kuin odotin...mitä odotin? Jaá ehkä kyynelehtimistä ja kaipuun tunnetta. Päällimmäisenä kirja herätti epävarmuutta. Kaikki voikin olla vain kulissia tai kaikki voikin kadota, menettää hohtonsa. Sana thrilleri ei sovi tätä kirjaa kuvaamaan. Luettava, mutta jotain jäin kaipaamaan.

Onko joku teistä lukenut näitä kirjoja?

No heipä hei ja hyvää iltaa!

Arpoa lupasin 12.1... mutta mm kipeenä olen ollut, joten näin 10 päivää myöhässä suoritan arvonnan vastanneiden kesken.

*rumpujen räminää*

Voittajaksi "laskettiin" tutun lastenlorun tahdissa...entten tentten... TUIKKU!! Käykäähän kurkkimassa hänen mielenkiintoisia sivuja...kenties laittaa palkinnosta kuvaa sivuilleen, kunhan saa sen.

Oikein mukavaa tammikuun loppua ja toivottavasti mukavasti alkanutta vuotta!

-Leena-

Huh huh mikä vuosi! Kommentoikaahan jotakin kuluneesta vuodesta ja tulevasta....toiveita, lupauksia, tavoitteita.... Kommentoivien kesken arvon jotakin 12.1.2012 !!

Itse sanon menneestä vuodesta, että se on ollut monin tavoin opettava, henkisesti raskas. Kaikesta en ole täälläkään sepustanut, mutta mieltä rassaaviin asioihin liityen toivon ensi vuodelta paljon yhteistä aikaan perheen parissa ja varsinkin Isännän kanssa. Aion myös hiukan "kovettaa" itseäni....en ainoastaan vatsan-seudulta, heh vaan aion sanoa epäkohdista heti niiden ilmestyessä, pidän puoleni enkä vaan aina tyydy ja alistu. Kerron myös ääneen kiitokset ja positiiviset asiat...

Parempaa vuotta toivoen

-Leena-

Kiitos Tuikulle luukusta 18.

Ihania ovat....mutta eipä ole liukurille oikeesti käyttöä täällä lumettomassa Turussa. Onneksi mini-maailmassa kaikki on mahdollista!

Jarmiinalta tuli nämä keittiö tavarat ja hänen äidiltään (sama blogi) tuli aatoksi paljon kaikenlaista ihanaa, kiitos!

Muutamia luukkuja oli jäänyt kalenterissani tyhjäksi, mutta sain yllätyksiä muilta tahoilta....

Työkaverini U.W antoi tällaiset purkkarasian ja joulukoristeen.... hän muistaa varmaan mitä viimeksi tein tuosta rasiasta; kurkkaa  tästä 

Tällaiset muotit voitin Pampulan blogista, kiitos!! Herkullinen blogi muuten!

Marja lähetti vielä luukkujensa lisäksi aivan ihanan kynttilä asetelman!! Huomaatko mistä se on tehty?!

Kiitos kaikille joulukalenteriini osallistuneille! Ja kiitos myös muista yllätyksistä!

Tällaisia löytyi luukusta 17. kiitos QAWS 

Fleece kangas palan, omenoita, helmiä, oveen havuköynnös ja tuoksuvia lehtiä.